Talvella on pinkkiä

Tytär pyysi itselleen talveksi hattua, ja kun kyseessä on 4-vuotias viimeisen päälle prinsessa, värin saattaa arvata. Kaksi kerää ei ihan riittänyt myssyyn ja kauluriin, enkä muutamaa riviä varten viitsinyt lähteä metsästämään kokonaista kerää samaa lankaa, kaivelin Tallinnasta ostettua merinoa jatkeeksi. Ei se pahalta näytä. :P Myssyn ohje löytyi Novitan Muksu-lehdestä (2008) ja Esikko-kaulurin ohje Ullasta.

Myssy ja kauluri

Sublime baby cashmere merino silk dk

pyöröpuikko 4,5

Kuumeeton päivä

Maanantaina päiväkodissa hoitaja sanoi, että viime aikoina on ollut paljon kuumetautia liikkeellä. Huokaisin samantein, että se on sitten meillä ihan kohta. Ei tarvinnut odottaa kuin iltaan, kun esikoiselle nousi lämpö ja valitteli kurkkukipua. Kotihoitoa kolme päivää, sanoi sairaanhoitaja.

Tämä päivä oli onneksi kuumeeton, varmaan monet vanhemmat voivat allekirjoittaa, että se tuppaa olemaan melko hankala. Tenava pomppii seinille parin päivän makoilun jälkeen ja päiväkotiinkaan ei vielä pääse. Mikä siis neuvoksi?

Mummolan aarteista pelastettua pahvinpaksuista lakana-kangasta, ompelukone ja kangastusseja. Äiti pisti koneen surisemaan silputtuaan ensin yhden muovikassin kaavaksi. Lapsonen hoiti koristelun tusseilla.

 

Vasemmalla on kuvattuna meidän perhe. Isi on se suurin vihreä, äiti se keskimmäinen hiukseton, pikkuveli kaikista pienin ja neidille itselleen piirrettiin pisimmät hiukset. Keskellä on ihminen, joka lipsahti väärinpäin, mutta jolle piirrettiin aurinko, koska "jokaisessa ihmisessä täytyy olla sisällä aurinko." Miten oikeassa oletkaan, tyttöseni. <3

Tunnustus

Villakeräsen Minna oli jättänyt blogiinsa tunnustuksen. Kiitos! :) Tunnustuksen saaneen täytyy kertoa itsestään kolme asiaa.
Lempiväri - Vaikea keksiä yhtä väriä. Eniten taidan käyttää lilan eri sävyjä.
Lempiruoka - En koskaan sano ei hyvin paistetulle naudanpihville ja raikkaalle salaatille
Minne haluaisin matkustaa - Matkatili löytyy New Yorkin matkaa varten...

Tunnustus lähtee eteenpäin SNY:lleni Puikkomaniaan ja Morgaisen pajaan.

Viime aikoina on tullut väkerrettyä enemmän tai vähemmän nappeja.

Nämä ovat olleet mainioita tuliaisia kylään mennessä, tai toimineet hyvänä ohjelmanumerona kummitytön vieraillessa. Neiti sai valita kankaan, josta hänelle tehtiin pompulat ja pinnit. Oma tyttäreni valitsee omasta valikoimastaan (joka alkaa olla *köh* jo melko suuri) joka aamu soveliaat pompulat päiväkotiin...

Nämä korvikset on tehty mummon vanhoista perhos-rannekoruista. Perhosia on taivaansinisiä ja vaaleammansinisiä, näitä väkersin myös kännykkäkoruiksi.


Mummolan tyhjennys on jatkunut, hamstrasin sieltä itselleni kaikki pienet pitsiliinat ja lisää vanhoja pöytäliinoja. Niiden tuloksena syntyivät nämä:

Farkkukangas on Eurokankaan palalaarista, pitsiliinat mummolan aarreaitasta ja pussukoiden vuori on mummon vanhaa pöytäliinaa. Olen näihin aika ihastunut, vaikka ompelujälki ei vielä ihan priimaa olekaan. :)