Muistiaiset, pienet joulumaistiaiset

Lumiukkosoppa löytyi erään foorumin kautta viime vuonna, kun ihmiset esittelivät ideoita itsetehdyille joululahjoille. Silloin en ehtinyt enää toteuttaa ajatusta, mutta tänä vuonna sen onnekseni muistin, kun mietin miten muistaisin omia työkavereitani tai lasten kerhotätejä.

Alkuperäinen idea on lähtöisin Jenkeistä, ja kun "snowman soup"ia googletti, löytyi jopa ohjevideoita miten tämä tehdään. :D

Kaikki tarvittava löytyi läheisestä Citymarketista, karkkikeppejä jouduin tosin vähän etsiskelemään, ennen kuin ne löytyivät. Jopa lumipalloina toimivia pieniä vaahtokarkkeja löytyi helposti amerikka-hyllyltä. Sellofaani-pusseissa ja lumiukkoleimoissa auttoi samaisen Citymarketin tiloissa oleva Sinelli. Haksahdin silikonileimoihin ja ostin niitä samointein kaikenlaisia, ilman mitään käsitystä mitä niillä tekisin - kovin kummoinen askartelija kun en ole. Kaikista suurin este pussien valmistumiselle ehti olla niinkin yksinkertainen asia kuin nitojan niittien puuttuminen...

Se jäi vähän harmittamaan, että kartongille printattu teksti ei kestänyt, jos kartonkiin tuli vähänkin hankausta, siitä tuli hankalaa lukea. Runoja lumiukkosopalle löytyi hurja määrä, jokaisella tämän tehneellä oli vähän erilainen. Lopulta nappasin yhden, mutta valitettavasti en tullut laittaneeksi ylös mistä sen otin, pahoittelen. :(

Kaakaojauhe mukin pohjalle kaada,

Näin voit lumiukkosopan alulle saada.

Päälle lämmintä vettä tai maitoa,

Kohta alat talven tunnelmaa taikoa.

Suklaasuukko ja lumipalloja mukaan laita,

Eiköhän juoma tämä kohta jo maita.

Kepillä hiljaa hämmennä vielä ja

Anna talven tunnelman viedä.

Olen tunnin verran nautiskellut omasta rauhastani jouluaattoaamuna, kohta täytyy alkaa touhuta aamun touhuja. Tämän "joulupallot in action"-kuvan myötä toivotan kaikille tunnelmallista joulua!

Ajankohtaista trendineulontaa

No niinhän siinä kävi minullekin. Vaikka aluksi näytti huonolta apuvälineiden suhteen, onnistuin hankkimaan sopivat ja homma lähti sujumaan. Eikä sille oikein minkään voi, kyllä nää koukuttaa.

Jaa mitkä? No joulupallot! Ohje löytyi Ravelrystä, langat omista varastoista ja 15cm Knit Pron sukkapuikot 3 mm Poppelista.

(tuleepahan samalla testattua, miten blogi päivittyy iPhonella)

Leikkipuistoneuleet - Pomppu

Viimeisenä leikkipuistoneuleet KALin projektina valmistui melkein viime tipassa Pomppu, aivan ihana yhtenä kappaleena neulottu pusero lehtitaskuin. Tämä kääräistään pukinkonttiin kummitytölle, joten toivottavasti kummityttösen äiti ei näytä tätä postausta pikkuneidille. ;)

Pomppu (Suvi Simola)

Lanka: Schachcenmayr nomotta Extra Merino

pyöröpuikko 5

Kaikki KALia varten neulotut puserot ja takit ovat olleet hienoja oppimiskokemuksia, kaikista on oppinut jotain uutta. Tuskinpa enää palaan siihen vanhanmalliseen takakappale - etukappale - hihat -puserontekoon, koska näitä saa niin kätevästi tehtyä ilman turhia saumoja. Tässä puserossa jännin kohta oli hihojen ja vartalo-osan yhdistäminen, onneksi ohje oli selkeä. :)

Yksi tärkeä valinta tässä puserossa oli napit. Mietin pääni puhki että millaiset tähän sitten sopisivat oikein. Ja vähän turhan kauan kesti, ennen kuin keksin että onhan minulla tuossa nappiaihioita ja vaikka millaisia kankaita, miksi minä en TEE niitä nappeja? N. 10 min myöhemmin minulla oli kolme kaunista nappia valmiina, jotka kiinnitin puseroon.

Sekä Pompun että Pirpan suunnittelijat ovat halunneet liittää minun aikaansaannosteni kuvan Ravelryssä oman mallinsa kuvaukseen, josta olen ollut kauhean otettu ja iloinen. :)

Wii Knitting

Lankalauantai-blogista löytyi hulvaton kuva, jolle hekottelin hyvän tovin.

Sitten iski jokin etiäinen ja päätin iskeä hakusanan Wii knitting Googleen.  Ei jesta!

http://www.kniittiing.com/

Sivuprojekti

Leikkipuistoneuleiden lomassa tuskastuin lankamäärääni, joka tuntuu tursuvan joka nurkassa eikä vajene sitten millään. Vajaita keriä tuntui olevan paljon, mitä hitsiä niille keksii?

7 veljestä keristä lähti muotoutumaan isoäidin neliöitä. Kohta on viimeinen kerä menossa ja neliöläjä kasvaa. Joutunen tosin ostamaan yhden kerän sitä varten, että saan palaset koottua peitoksi...

Nalleja on vastaavasti vajaita keriä vaikka millä mitalla. Pitääkö mun nyt tehdä sama niille? :P

Leikkipuistoneuleet - Poks

Titityyn Leikkipuistoneuleet KAL-haasteen seuraavana mallina neuloutui Poks (Pidän Oikein Kovasti Sinusta) on veikeä perus-raglanhihainen kauluksesta helmaan päin neulottava pusero, jonka neulominen oli kuitenkin jostain syystä tuskaa. Jouduin purkamaan ja aloittamaan alusta jokusen kerran ihan vain koska en malttanut lukea ohjetta. Tai laskea silmukoita tälle langalle. Tai jotain muuta. Lopputulos oli se, että pusero on muuten oikein passeli, mutta hihat jäivät pikkuisen liian lyhyiksi. Huoh. Korjaan ne kun jaksan...

Itse malli oli kiva ja luultavasti hyödynnän tuota peruspuseron ohjeena jatkossakin. Tykkään erityisesti siitä ettei tässä mallissa ole saumoja ollenkaan. :)

Langan kävin hakemassa anopin varastoista, Gjestal Knoppia. Se oli yllättävän riittoisaa, sitä kului ehkä n. 2,5 kerää eli n. 125 g. Niinpä pusero on varsin kevyt pienen miehen pitää. Kuvat täytynee ottaa uusiksi vielä, tähän vuodenaikaan ei tuota valoa meinaa olla...

Poks

Lanka: Gjestal Knopp

pyöröpuikot 4

Seuraavana puikoille pomppasi Pomppu. Onpahan tekemistä työmatkalle...

Kilpi pehmomiekkailuun

Tämä projekti ei poikkeuksellisesti ole omatekemäni, vaan tuon toisen osapuolen. Mutta se on niin hieno, että se oli pakko kuvata tännekin.

Mieheni siis harrastaa pehmomiekkailua paikallisen yhdistyksen riveissä, ja tuli tarve tehdä uusi kilpi entisten tilalle. Eräänä kauniina päivänä meidän olohuoneesta sitten löytyi julmetun iso levy vaneria. Siihen piirrettiin sopivankokoinen kilpi ja sahattiin irti kahtena kappaleena. Kappaleet liimattiin toisiinsa puuliimalla, ja kiinnitettiin varastossa olevaan talvirengaspinoon kiinni vääntymään, että siitä tulisi sopivan kaareva.

Seuraavaksi reunoihin teipattiin ilmastointiteipillä puutarhaletkua, etteivät terävät reunat riko eristeputkea.

Sitten toiselle puolelle ruuveilla kiinni kahvat, eli SPR:n kirpputorilta löydetyistä nahkavöistä leikatut sopivan kokoiset palat. Yksi vöistä tukee kyynärvartta, toinen rannetta ja kolmannesta saa hyvän otteen.

Ruuvit jättivät toiselle puolelle ilkeitä teräviä kohtia, että ne piti teipata. Eristeenä on solumuovin palasia ilmastointiteipin alla. Samalla reunat saivat lisäpehmusteen eristeputkesta.

Sitten kilpi päälystettiin solumuovilla, eli tuttavallisemmin retkipatja-materiaalilla. Ja lisää ilmastointiteippiä...

Yleensä tämänkaltaiset kilvet on päällystetty perus-ilmastointiteipillä, mutta tällä kertaa haluttiin jotain erilaista. Mies kävi vanhempiensa luona katsomassa miltä suvun vaakuna näyttää ja kävi hakemassa värillisiä teippejä, joilla sai tämän vaakunan teipattua kilpeen. Allaolevassa kuvassa toinen kilpi on peruskilpi ja toinen vaakunakilpi, joka ei ole aivan täysin valmis, koska keltainen teippi loppui ennen kuin aallot saatiin viimeisteltyä. Ne on sen jälkeen viimeistelty vastaamaan suvun vaakunaa.