Lumpeen kanssa on päässyt taas kokemaan sen neulomisen flown, sen kun neuletta ei malta päästää käsistään kun pitää päästä äkkiä seuraavaan vaiheeseen. Vaikka tuon kokoinen villatakkikin on kohtuullisen suuritöinen, sen neulominen ei missään vaiheessa ole ollut tylsää vaan mielenkiinto on pysynyt koko ajan yllä. Ja se taas ylläpitää neulevauhtia.
Noh, tämä johdattelu oli oikeastaan selittelyä siitä miksi en malttanut ottaa kunnollisia kuvia. Ja se taas johti siihen että minun päälläni otetut kuvat ovat niin huonolaatuisia ettei niitä voi käyttää. Nämä lattialla kuvatut menevät nyt vielä just ja just... Mutkun piti päästä jo hupun kimppuun niin otetaan nyt vaan äkkiä sillä iPhonella ne kuvat. Pahoittelen. Lupaan kunnollisia, järjestelmäkameralla otettuja kuvia jahka tämä on oikeasti valmis.
Eestä...
...ja takaa.
Huoh, näkeekö noista mitään. Voin vakuuttaa että hieno on ja istuu! Nyt näkee myös sen, että tämän Lumpeen on neulonut vasenkätinen. Oikeakätisen neulomana pisin kuvio ylettäisi oikeaan hartiaan, eikä vasempaan. Neulon kaaviot lukien niitä samalla tavalla kuin oikeakätinen, mutta tämä tekee sen, että niistä tulee aina peilikuvia.
Muutamia tulkintaongelmia oli ohjeen kanssa ja pari kertaa jouduin taas miettimään ja melkein piirtämäänkin itselle, että miten tämä kannatta tehdä. Olan ja kauluksen kavennuksien kanssa oli pakko vaan katsoa periaate miten ne tehdään ja tehdä sen mukaan, eikä noudattaa ohjetta (plus taisin löytää sieltä selkäosan olkien muotoiluista virheen ohjeessa.). Eli perinteinen keittiössä kuultu "onpa kiva resepti, mutta EI TÄTÄ NÄIN VOI TEHDÄ! (No tulipas siitä nyt outo, olipas huono resepti.)" Olisin tehnyt auttamattomasti päin honkia oikeakätisen ohjeen kanssa. Samalla mietin, millainen oikeasti olisi sellainen ohje joka toimii molemmille kätisyyksille, mutta en oikeasti keksinyt siihen universaalia tapaa. Ei auta kuin nyrjäyttää aivojaan edelleenkin neuleohjeiden edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti